Mikä on bruttokansantuote?

Tämä käsiteopas selittää seuraavaksi käsitteen, josta kuulemme usein tiedotusvälineissä, mikä tekeekin siitä erittäin tärkeän aivan tavallisillekin suomalaisille. Käsite on bruttokansantuote tai lyhennettynä BKT. Myöhemmin tässä artikkelissa viittaan bruttokansantuotteeseen pelkällä BKT lyhenteellä.

BKT on mitta, joka ilmaisee kotimaisen tuotannon kansantaloudessa eli siis mittaa tietyn valtion kokonaistuotantoa vuoden aikana. BKT:hen lasketaan mukaan niin julkinen kuin yksityinenkin tuotanto esimerkiksi vuoden ajanjaksolla. BKT kertoo siis kuinka paljon esimerkiksi Ruotsi, Suomi tai Norja tuottaa vuoden aikana eli maan taloudellisesta suorituskyvystä. BKT koostuu maan kokonaistuotannosta sisältäen myös nettoviennin.

Kun kuulemme puhetta BKT:n kasvusta, tarkoittaa se, että aiempien vuosien BKT-lukuja on verrattu nykyisiin lukuihin. BKT nimittäin kertoo kansantalouden kehityksestä. Toisin sanoin BKT kertoo kuinka kansantalouden tuotanto on kehittynyt vuosien kuluessa. Tavoitteena on luonnollisesti talouskasvu, eli että maan taloustilanne kehittyy positiiviseen suuntaan.

Kuinka käyttää ”BKT”-konseptia?

Bruttokansantuotetta pidetään yleisesti maan vaurauden mittapuuna. BKT tavallisesti myös jaetaan maan asukasluvulla, jotta saataisiin laskettua luku ”BKT asukasta kohden”. Se on myös vaurauden mitta monessa maassa.
Lisäksi on syytä mainita, että jotta BKT- lukua voisi hyödyntää jonkin mittana, se tulee mukauttaa inflaatioon ja hintoihin.

Monet kritisoivat bruttokansantuotetta vaurauden mittana, koska se kokoaa koko maan kokonaiskasvun ja tuotannon yhteen yhdeksi luvuksi eikä ota huomioon todellisia tuloeroja ihmisten välillä ja sitä, kuinka eri mittakaavassa eri osatekijät myötävaikuttavat kyseiseen BKT- lukuun.

Näin lopuksi voidaan vielä todeta, että BKT ilmaisee maan kokonaistuotannon arvon vuoden aikana. Se ei siis kerro itse tuotettuja hyödykkeiden arvosta vaan se kertoo kauppatavaroiden ja palvelujen arvosta, jotka lasketaan tähän kokonaistuotantoon mukaan.